torstai 18. syyskuuta 2014

Oman elämänsä sorsa



Kukapa meistä
ei olisi rähmällään
tässä elämässä,

räpylöitä myöten,

yrittäen pysyä
     pinnalla.

Kukapa meistä
ei olisi väistellyt loiskeita
elämän ristiaallokossa,

selviten
kuka mitenkin
      parhaiten pystyy,
vimmatusti paikallaan polkien.

Kukapa meistä
ei olisi tavoitellut
      sitä maukkainta palaa,
joka siintää
      pohjalla,
houkutellen,
kuin lupaus paratiisista.

Kukapa meistä
ei olisi kastellut sulkiaan,
       läpikotaisin,
sitä paratiisia tavoitellessaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti